Valokuvatorstain ensimmäinen haaste

Haasteena katkelma Marjo Niemen romaanista Miten niin valo (Otava 2008)

"Lähellä oleviin ihmisiin on joskus pitkä matka... Ja siinä sitten ihmiset lähekkäin, valovuosien päässä ja jokaiseen sattuu."

Ekaa kertaa tutustuin tällaiseen kuvahaastejuttuun ja aloin ideoida omaa kuvaa. Digikuvani ovat kaikki vanhassa koneessa, levykkeillä epäjärjestyksessä, hukanteillä nettiarkistoissa... Täytyi ottaa kuva vartavasten. Nukkekotiympäristön pikkunuket eivät tosin hallitse kaikkia tilanteen vaatimia nyansseja, mutta näin harjoitusmielessä menköön...

Hyvää tätä vuotta 2009

Kovin olen ollut vaisu kirjoittaja, mutta josko tänä vuonna jälleen yrittäisin koota ajatukseni...

Oli nimittäin mukava lueskella toipilastunnelmissa tunnelmapaloja ihmisten elämästä, eettistä pohdintaa, pari hyvää saarnaakin (!), tilannekomiikkaa... niin että ihan innostuin jälleen itsekin.

En ole vain itse osannut profiloida sanottavaani mitenkään, enkä siksi saanut lukijoitakaan. Miten niitä muuten hankitaan/saadaan?

Vaatii aivan erityistä heittäytyä bloggaajaksi, jolla on säännöllisiä lukijoita: sopivaa provosointia, itsensäalttiiksilaittamista, jatkuvaa vuorovaikutusta, uusianäkökulmia, tuorettailmaisua, virkistäviäoivalluksia, rohkeaauskaltautumista olla ihansemikäon tekeytymättäviisaammaksi...

Mutta ennen muuta tarvitaan AIKAA surffata, linkittäytyä, koukuttautua vastaamaan ja kommentoimaan. Tarvitaan motivaatiota, uskoa sanoihin ja merkintöjen merkityksiin. Ja tarvitaan uskallusta: sanottu saattaa synnyttää vastalauseen...

Mutta tällä mennään.

Älä tule huono vuosi, tule hyvä vuosi! Kaikkialle.