Nyt kysytään turnajaiskestävyyttä: aloittaa aamu eilisten lavasteiden purkamisella ja - uusien rakentamisella.
Tatuoijan työhuone alkoi kuitenkin hahmottua, vielä huomenna pari nippusidettä mukaan ja se on siinä. Tyttökalenteri täytyi kuitenkin sensuroida... vaikka pojat siitä opiskelivatkin saksaa kovin innokkaasti.
Tajusin olevani aivan väsähtänyt raakkiparka. Liikutuin ja yhtä paljon suutuin siitä, kun huomasin, että Julian ääni kuuluu salissa!! Ongelmana olivat olleet jatkuvasti salissa kuhisseet ja supisseet ja höpisseet luokkatoverit. Kun kollega sitten patisti joukon tykkänään pihalle ja saliin saatiin kunnon hiljaisuus - sellainen kuin juhlissammekin on - tajusin asian. Vähänkö tässä haahuilen hämärän rajamailla... ;(
Kevätjuhlamme tasapainoilee kaikkien mahdollisten makujen rajapinnassa. Toivottavasti juttu ei uppoa. Tai siis että uppoaa...
Subscribe to:
Post Comments (Atom)
Posts
1 comment:
Kollega pääkaupunkiseudulta heittää haasteen: Sinut on haastettu!
Post a Comment