Viikonlopun häät olivat perinteiset: morsian oli kaunis ja pari umpirakastunut; pappi ei muistanut morsiamen nimeä ja puhui muutoinkin täysin ennalta-arvattavasti, joten M sai syyn tönäistä minua vähän väliä kylkeen: "Mitäs mä sanoin!" Ärsytti, sillä olisin halunnut tunnelmoida edes vähän. Booli oli tuimaa ja vieraat heiluivat jo kakkukahvin aikaan melkoisessa myötäisessä. Tappelunkin sai meidän pöytämme aikaiseksi: "Euroviisuja ei sijoiteta Tampereelle, sillä nehän pitää järjestää Suomessa!" "Turku lupasi järjestää ne ilmaiseksi, mutta ei saa niitä silti!"
Oli mukava tutustua uusiin sukulaisiin, M:n sisarussarjaan ja serkkuihin, joita neljän vuoden seurustelumme aikana en vielä ole ehtinytkään tavata...
Paluu arkeen oli karu: muuttolaatikoita, mattojenpesua ja siivousta jo kolmatta päivää. Maanantain helteessä mattopyykillä kärvensin niskani ja selän, joten hyytyneitä hartioita pakottaa sisältä ja pinnalta... Mutta onneksi joku on keksinyt painepesurin! Ilman sitä pesisin mattoja koko viikon!
Työhuoneessa on mukava laulella, sillä nyt siellä taas kaikuu kivasti.
Subscribe to:
Post Comments (Atom)
Posts
No comments:
Post a Comment